Missä EU, siellä mahdollisuus
9.5.2024
Eurooppaa kohtaa ennennäkemätön monikriisi: pandemian jälkivaikutukset, sota, pakolaisuus, taloudellinen epävakaus ja ilmastonmuutos. Euroopan unioni (EU) ei kuitenkaan vielä saavuta täyttä potentiaaliaan. Erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja suurvaltakilpailun uudessa aikakaudessa EU:n voima globaalina toimijana on valjastettava.
Yli 400 miljoonan kuluttajan markkina-alueena EU:lla on mittava vaikutusvalta globaalissa kauppapolitiikassa. Saadakseen tuotteensa maailman suurimman kauppablokin markkinoille, muu maailma usein mukautuu EU:n sääntelyyn ja vaatimuksiin. Ne säännöt, joita Brysselissä tehdään ohjaamaan sisämarkkinoidensa standardeja, kopioidaan Washington D.C.:ssa ja Pekingissä. Puhutaan EU:n ”normatiivisesta vallasta”, jota ei tule aliarvioida. Sen avulla EU pystyy olemaan aidosti kokoaan suurempi toimija esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja juuri EU-tason toimilla onkin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa erityistä merkitystä.
Kuten kaupassa, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU pystyy kantamaan suurta vastuuta.
NATO:n roolia Euroopan puolustuksen keskeisimpänä rakenteena EU ei voi – eikä sen kuulu –
korvata. Sen sijaan EU:n tulee vahvistaa rooliaan eurooppalaisen puolustus- ja turvallisuusyhteistyön sekä NATO:n toiminnan mahdollistajana ja edistäjänä. Talousblokkina ja sisämarkkina-alueena EU:lla on keskeinen rooli eurooppalaisen puolustusteollisuuden tukemisessa, kaluston ja joukkojen liikkuvuuden edistämisessä sekä turvallisuus- ja puolustusmekanismien rahoittamisessa. EU:n koordinoima taloudellinen ja aseellinen tuki Ukrainalle on erinomainen edistysaskel tässä ja esimerkki EU:n potentiaalista turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana.
Sisämarkkinat ja talous ovat EU:n ytimessä. Koko unionin juuret ovat Euroopan valtioiden
yhdentämisessä taloudellisen integraation keinoin. On selvää, että 27 valtion sisämarkkinoiden
sujuva ylläpitäminen vaatii runsaasti sääntelyä, jonka latelemisessa EU:n instituutiot ovatkin
kunnostautuneet. Tämän sääntelyn ei kuitenkaan tulisi olla ylimitoitettua, vaan EU:n tulisi
paremmin noudattaa subsidiariteettiperiaatetta, eli sääntöä, jonka mukaan päätökset tehdään
mahdollisimman lähellä kansalaisia silloin, kun se on tehokkainta. EU:n tulisi myös välttää liiallista
sääntelyä, jotta markkinat olisivat paitsi mahdollisimman yhtenäiset mutta myös vapaat. Tämä on
erityisen kriittistä taloudellisen kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kasvun kannalta.
Ilmaston, ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja talouden haasteisiin vastaamiseksi EU:ta on kehitettävä
määrätietoisesti ja rohkeasti. Määräenemmistöpäätöksentekoa on vahvistettava, omien sääntöjen
noudattamiseen on palattava ja subsidiariteettiperiaatetta on kunnioitettava. Euroopalla tai
Suomella ei ole varaa jättää EU:n tarjoamia merkittäviä mahdollisuuksia valjastamatta.
Seán McLoughlin